As Time Goes By…

Voi apua kuinka aika menee nopeasti. Juurihan minä tänne Irlantiin tulin ja nyt on enää nelisen viikkoa jäljellä harjoittelua! 

Laitetaampa tähän nyt sitten pientä kuvakollaasia niistä mahtavista paikoista jossa täällä on tullut käytyä.

Kuva

Kävimme rinnakkaisluokkalaiseni Mirkan kanssa tutustumassa Galwayn kaupunkiin Irlannin Länsi-rannikolla. Teimme kaupungista myös päiväretken Cliffs of Mohereille (8km pitkä ja 400m korkeat rantakalliot. WOW) Päivän aikana tuli nähtyä aivan uskomattomia maisemia ja käytyä ns. maailman laidalla kun katsoi kalliolta merelle. 

Kuva

Ihan hullu en itse ollut ja takanani oli jopa huimaavat 2m ennen jyrkkää pudotusta. Monet menivät aivan jyrkänteen reunalle ottamaan selfieitä… No way sanoin minä. Sydän kiljui pelosta, mutta olihan sitä pakko mennä yksi kuva itsestäkin ottamaan muistoksi. Huh mutta tulipahan sekin pelko voitettua!

Kuva

Kuva

Cliffs of Moher päiväretkellä pysähdyimme myös muinaisella haudalla, alueella jonka nimi on Burren. Alue on tunnettu liuskakivistään ja koko alueella ei ole puita, vain kiveä (selittää miksi Irlannista löytyy loputtomasti kivimuureja…)

Kuva

Vanhoja hylättyjä linnoja löytyy Irlannista vaikka millä mitalla, monet niistä sijaitsevat yksityisellä maa-alueella, joten maanomistajalla olisi periaatteessa velvollisuus pitää linnat kunnossa. Ikävä fakta kuitenkin on, että kunnostaminen jää lähes kaikilta tekemättä homman kalliuden vuoksi joten linnat rapistuvat pikkuhiljaa aikojen kuluessa. 

Kuva

Kuva

Voi niitä ihania vihreä eri sävyjä… ❤ 

Kuva

 

 

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Dublin Diary 7; Green day (not the band)

Yksi viikko sitten vietin kavereideni kanssa elämäni vihreimmän viikonlopun. Ei, en ole ryhtynyt kasvissyöjäksi, vaan kyseessä oli St. Patricks päivä ja sitä edeltävä viikonloppu. St. Patrickin päivä on paikallinen vappu yhdistettynä irlantilaisuuden juhlaan. Koko kaupunki muuttuu vihreäksi (niin ihmiset kuin talot ja leivonnaiset), Quinness virtaa, laulut raikavat ja maa tärisee kun ihmiset tanssivat kansanmusiikin parissa. Viikonloppu oli monin puolin hauskin juhlapyhä kokemukseni tähän asti. Siinä missä Suomessa itsenäisyyspäivää vietetään hartaasti ja hiljaisuudessa, St. Patricks Day (joka ei virallisesti ole itsenäisyyspäivä vaan irlantilaisuuden päivä) tuo Irlannissa ja maailmalla iloiset ihmiset kaduille juhlimaan irlantilaisuutta. Irlanti on pieni maa, mutta sen vaikutus on nähtävillä ympäri maailman. Irlantilaiset ovat ylpeitä maastaan ja syystä. Itsekin olen rakastunut tähän maahan ja listaampa muutaman asian miksi Irlanti on minun mielestäni mahtava paikka:

1. Ihmiset (ystävällisiä, iloisia, avuliaita, kohteliaita… ) 

2. Pubit (En tarkoita tällä juomista, vaan yleisiä lämpimiä kohtaus- ja ajanviettopaikkoja, jotka puuttuvat Suomesta)

3. Musiikki (Ballaadeista irkkuheviin, laulu on ihmisillä verissä ja se kuulostaa hyvältä. Tarinoita on kerrottavana!)

4. Olut ja viski (Kukapa ei tuntisi Guinnessia tai Jamesonia? Nams)

5. LUONTO (Irlannin Länsirannalta löytyy kauneimpia maisemia mitä olen eläissäni nähnyt!)

6. Positiivisuus 

7. Nuorekkuus (Irlannissa on maailman nuorinta työvoimaa mikä takaa aloitteikuutta, yrittäjyyttä ja tulosta)

8. Kansainvälisyys (Irlanti on hyvin kansainvälinen maa, ja se on hyväksi)

9. Sade (sanokaa mitä sanokaa, mutta sade on välttämätöntä tämän vihreyden takia ja minä rakastan tätä vihreyttä! <3)

10. Värit (väreijä löytyy kaikkialta ja seinämaalaukset, puiset ovet yms ovat hurmaavia)

 

Irlanti on mahtava ❤

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: | Kommentoi

Yhteenvetoa opastusnäytöistä

Kiitoksia kaikille ryhmäläisille kierroksista! Paljon tuli opittua uutta niin Helsingistä kuin opastamisestakin 🙂

Kaikki olivat ihanasti perehtyneet aiheisiinsa, historiaa riitti, mutta myös hauskoja yksittäisiä tarinoita ja yksityiskohtia. Mikä oli mukavaa oli se, että kaikki opastivat aivan omalla tavallaan ja olivat tehneet omannäköisensä kierrokset: löytyi niin klassisia keskusta kierroksia ja joulu teemaa Senaatintorin ympäristössä, kuin urheilu teemaa Töölössä ja tuulisia kierroksia Kaivopuistossa. Kylmää oli monina päivinä mutta siitä selvittiin voitoikkaina! 🙂

Mukavaa opastuksissa oli se lohduttava asia, ettei kukaan ole vielä valmis opas. On niitä keillä on tapana itsekin kääntyillä katsomaan esiteltävää kohdetta samalla kun puhuu asiakkaille, niitä ketkä kätkeytyvät kaulaliinoihin niin ettei ääni meinaa kuulua, niitä ketkä pelkäävät ruotsin puhumista kuoliaiksi, niitä ketkä kävelevät 3km ryhmän edellä… 

Tärkeintä on kuitenkin se että näkyi paljon hymyjä, ammattimaistaotetta opastukseen, tiedonhallintaa ja ystävällisiä katseita 🙂 

Virheitä tulee ammattilaisillekkin mutta elämä on loppupeleissä ikuista oppimista varten.

 

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Näitä nähtiin ja opittiin kierroksilla Part 3

Vierailimme(kävimme lämmittelemässä) Helsingin katolilaisessa kirkossa jäädyttyämme ulkona Kaivopuiston kukkuloilla. Kyseinen kirkko oli nimeltään Pyhän Henrinkin kirkko. Kirkko on saanut nimensä piispa Henrikin mukaan, talonpoika Lalli surmasi Henrikin järven jäällä. Syy surmaamiselle oli se että Lallin vaimo oli kestinnyt matkaseuruetta Lallin ollessa poissa, Henrik oli maksanut ruuasta, mutta Lallin vaimo valehteli miehelleen että he eivät olisi maksaneet. Suutuksissaan Lalli meni ja tappoi Henrikin.

Kokemus oli jännittävä. Tajusin etten ole aikaisemmin käynyt katolilaisessa kirkossa Suomessa. Ulkomailla niissä vieraileminen tuntuu hyvin luonnolliselta, ovathan kirkot myös nähtävyyksiä. Tässä pienessä kirkossa oli kuitenkin rauhallinen ja aamuinen tunnelma, jota tuntui melkein häiritsevältä mennä rikkomaan. imageSynnintunnustuksia varten tehdyt kopit. Syntinen menee istumaan koppiin ja pappi menee toiselle puolelle seinää. Näin ihminen voi nimettömänä tunnustaa syntinsä ja saada armahduksen.

image

image

image

imageKaunis italialainen nukkejoulukuvaelma alttarin lähistöllä.

imageHelsingin marmoripalatsin eli kauhujen linnan sisäänkäyntiä vartioivat kyyryselkäiset kissaeläimet… En uskaltaisi mennä sisään. Onneksi ei tarvitsekaan, onhan talolla hintaa vaivaiset 15 miljoonaa.

image

imageTässä talossa marsalkka Mannerheim eli Helsingissä. Hänen kuoltuaan talo muutettiin museoksi.

image

imageCygnaeuksen Gallerian portissa oli liikuttava kyltti koiranulkoiluttajille. Rakennus on Suomen vanhin museo, se on avattu vuonna 1882.

image

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , | Kommentoi

Näitä nähtiin ja opittiin kierroksilla Part 2

image

imageTomusokerimainen lumi oli laskeutunut Havis Amandan päälle viime keskiviikko aamuna.  Neidolle oli myös ilmestunut ns. movember-viikset. Niiden laittaja ei tosin ollut vaivautunut ottamaan niitä pois viiksikuukauden loputtua…imageHämärä,räntäinen ja kylmä Espa. Kaukaisilta tuntuivat kesäiset piknikit puistossa kavereiden kanssa. Espalla tutustuimme oppaiden johdolla mm. patsaisiin, ravintola Savoyhyn, Alvar Aaltoon ja Iittalaan

imageAteneumin kuppila on tullut tutuksi kierroksien yhteydessä. imageHelsingin jäähalli on vanhin jäähalli koko Suomessa. Se on HIFK:in kotihalli ja siellä järjestetään myös monia konsertteja.

image

imageKomeat ja talviset olivat näkymät Olympia stadionin tornin huipulta. Hyvin erilaiset kuin edellisellä vierailukerralla kuukausi aikaisemmin. Tornista näkee kauas. Bongaa Kallion kirkon torni!image

image

imageKansallisjuoksijamme Paavo Nurmen patsaalle oli myös laitettu viikset.

image

imageVierailu soutu stadionilla valaisi minulle aivan ennestään tuntematonta Helsinkiä.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , | Kommentoi

Näitä nähtiin ja opittiin kierroksilla Part 1

image

image

imageSenaatintorilla ovat tällä hetkellä menossa Tuomaanmarkkinat. Torilla voi käydä ostamassa jouluherkkuja, joululahjoja kuin tulijaisiakin.

imageHelsingin pienin veistos vei sydämeni. Pieni hiiri Kansallisarkiston portaiden luona on vajaan kymmenen cm korkuinen. Etsi otus alla olevasta kuvasta!

image

imageKansallisarkiston portaat. Rakennus sijaitsee Kruunuhaassa ja pitää sisällä Suomen salaisuuksia kirjallisessa muodossa.

image

 

image

imageSederholmin talo on Helsingin vanhin talo. Sen rakennutti Johan Sederholm joka oli aikanaan yksi Helsingin varakkaimmista kauppiaista. Herran hauta löytyy Vanhan kirkon puistosta. Nykyään Sederholmin talossa järjestetään erilaisia näyttelyitä. Tällä hetkellä siellä on esillä näyttely Helsingin lapsista ennenmuinoin. imageMinulla on pieni fiksaatio kauniisiin viemärinkansiin…. Joskus kannattaa tuijottaa jalkoja kävellessään.

 

 

 

imageStockmann tuli erittäin tutuksi kierroksilla. Entisen työpaikan jouluvalot ja jouluikkunat pitävät edelleen lapset ja vähän vanhemmatkin iloisina.

imageNäin pimeää on Suomessa 8.15 aamulla Vanhankirkon puistossa…. Vaadin että puiston puihin laitetaan valoja piristämään Helsingin talvea!!

imageCafe Ekbergin tuotokset ovat ah niin hyviä, mutta kauhistus niin kalliita… Leipomolla on pitkät perinteet.

imageAleksanterin teatteri toimi aina vuoteen 1993 asti Suomen Kansallisoopperan kotina. http://www.aleksanterinteatteri.fi/historia  

image

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

From Helsinki with Love Part 5; Opastus Kalliossa

Tänään koitti sitten paljon pelätty ja ehkä hieman odotettukin opastusnäyttöni Kalliossa. Halusin aloittaa kierrokseni ruotsiksi jotta pääsisin siitä ns. ”eroon” ja voisin keskittyä pitämään hauskaa loppukierroksella.

Aloitin kierrokseni Kallion kirjastolta ja hyvä oli etten pyöstynyt rakennuksen rappusille ruotsin ramppikuumeen takia. Paperistahan minä luin ja hieman änkyttäen (vähemmän kuin 10min..) mutta tulipahan vedettyä. Opettajani totesi minun puhujeen sujuvasti norjaa, mutta hei.. Onhan norja sentään lähempänä ruotsia kuin tanska joten voi sanoa että pientä edistystä on tapahtunut! All thanks to Google Translater och Ylvis!

imageKallion kirjastosta on hyvä muistaa, että se on Suomen ensimmäinen kunnan varoilla rakennettu kirjasto. Talo valmistui vuonna 1912 Porthaninkadun päähän. Kirjasto on lainausmääriltään pääkaupunkiseudun kolmanneksi suosituin kirjasti Itäkeskuksen ja Töölön jälkeen, ja se toimii Suomen neljänneksi vanhimmassa kirjastorakennuksessa. Kirjasto on kaunis ja kotoisa, suosittelen piipahtamaan joskus sisällä.

image

image

image

image

imageKallion kirkolla puhuin onneksi jo suomeksi ja saatoin keskittyä muuhunkin kuin paperin tuijottamiseen. Kauniin graniittirakennuksen on suunnitellut Lars Sonck. ja se on yksi kansallisromanttisen rakennustyylin puhtaimmista edustajista Suomessa. Tyylille on ominaista perinteisten suomalaisten materiaalien käyttö, jykevä muotokieli sekä luonnosta haetut aiheet ja värit.

Kirkko rakennettiin näyttävälle paikalle Unioninkadun ja Siltasaaren kadun muodostaman suoran katuakselin, eli Helsingin pisimmän suoran kadunpätkän, päähän mäen päälle.  Kirkkoa rakennettiin vuosina 1908–1912 ja se vihittiin käyttöön syksyllä 1912. Eli samana vuonna jolloin myös Kallion kirjasto valmistui. Yhä nykyäänkin sen 65 metriä korkea torni on yksi Helsingin kaupungin maamerkeistä.

Kirkon tornissa on sisällä seitsemän saksalaista pronssi kelloa. Päivittäin klo 12 ja klo 18 neljällä niistä soitetaan Jean Sibeliuksen varta vasten säveltämää koraalisävelmää(op. 65b). Huhu kertoo että sävelmä olisi saanut alkunsa jossain Kallion seudun ravintolassa…

Koraalisävelmän voi kuulla myös kirkon ulkopuolelle, mutta kirkkoon kannattaa ehdottomasti käydä myös tutustumassa sisäpuolelle. Kuvanveistäjä Hannes Autereen veistämät Ristiinnaulittu ja puureliefi “Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon” ovat vuodelta 1956. Reliefiin on kuvattu kirkon silloisen ylivahtimestarin vanhemmat, muurari ja pyykkäri, sekä naapuritalon talonmies ja kalliolaisia lapsiperheitä. Voidaankin sanoa että kirkko on tehty kalliolaisille 🙂

Suomen kirkoista vain Kallion kirkossa on sekä barokkityyliset että ranskalais-romanttiset urut. Kirkon akustiikka on erinomainen ja se on ahkerassa konserttikäytössä. Sisällä kirkossa on 1 100 istumapaikkaa joten tilaa kuulijoille riittää.

Kirkko on avoinna: 
ma, ti, ke ja pe klo 12–17, to klo 12–19 ja la–su klo 10–18.

Lauantaina 14.12 klo 18-20.30 kirkossa esitetään J.S. Bachin Jouluoratoriosta kantaatit 1-3. Konsertti on ilmainen!! 🙂

imageKallion Oiva ❤ Täydellinen paikka laulaa karaokea lauantaina kavereiden kanssa ja tulla seuraavana aamuna syömään herkullista brunssia 17,50€ hintaan!

image

image

image Helsingin kaupunginteatteri on Helsingin teatterisäätiön ylläpitämä moderni kansanteatteri, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvää ja monipuolista teatteria, mahdollisimman laajalle katsojakunnalle. Tärkeää teatterin toiminnassa on kaksikielisyys ja esityksiä esitetään niin suomeksi kuin ruotsiksi. Timo Penttilän suunnittelema valkoinen rakennus valmistui vuonna 1967.

Teatterissa esitetään niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia puhenäytelmiä, komedioita kuin musiikkiteatteria ja tanssia. Teatterillahan on oma tanssiryhmä nimeltään Helsinki Dance Company.

Kaupunginteatteri tuottaa vuosittain noin 20 uutta ensi-iltaa.Esityksiä nähdään vuoden aikana noin 1 000 kpl ja katsojia teatterissa käy vuosittain noin 350 000. Vakituista henkilökuntaa Helsingin Kaupunginteatterilla on noin 250.

Helsingin Kaupunginteatterilla on kuusi näyttämöä: suuri ja pieni näyttämö, studio Elsa, studio Pasila, Arena-näyttämö ja Lilla Teatern, jonka ohjelmisto on pääasiallisesti ruotsinkielistä.

Helsingin Kaupunginteatteri panostaa runsaasti yleisötyöhön ja taidekasvatukseen. Teatteri järjestää muun muassa teosesittelyjä, kulissikierroksia, avoimia harjoituksia, työpajoja, teatterivierailuja sekä koululaisten teatterileirejä.

imageLunta ei luojan kiitos ollut joten emme jäätyneet kuoliaiksi! Ilma oli silti kostea ja auringoton, joten hyvä että otin maanantaina kuvia kun kiersin opastamani reitin.

Kiitoksia kaikille tänään paikalla olleille kannustuksesta ja tsemppaamisesta norjan suhteen! 🙂 Elämä on oppimista varten, mutta sen oppimisen voi mieluusti tehtä hyvässä ja ystävällisessä oppimisympäristössä.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

From Helsinki with FEAR and PANIC

Hej alla!

Oloni on heikko ja paniikinomainen, sydän lyö kahtasataa ja voin lievästi pahoin. Ei syynä ei ole ensitreffit tai saapuva talvi vaan kieliongelma. Torstaina koittaa päivä jolloin minun on puhuttava 10 minuuttia ruotsiksi opasnäyttöni yhteydessä! Miten tulen siitä hengissä selviämään en vielä tiedä. 

Suhteeni ruotsinkieleen on ristiriitainen. Aloitin saksankielen opiskelun ala-asteen kolmannella luokalla ja ruotsin kielen yläasteella joten mukava soppahan siitä syntyi. Ruotsin opiskeleminen ei ole minusta koskaan tuntunut varsinaisesti vastenmieliseltä, mutta sitäkin hankalammalta, sillä saksankieleni jyrää erittäin vahvasti vähäiset ruotsinkielen taitoni alleen… Asiaa ei auttanut että yläasteella saksankielenopettajamme oli huomattavasti kunnianhimoisempi opettajana kuin ruotsinkielen vastineensa joten siitä ne ongelmat sitten alkoivat… Lukiossa olin jo niin pihalla, että paniikissani kirjoitin mielummin matematiikan ylioppilaskirjoituksissa kuin ruotsin (ja minä vihaan matematiikkaa!). Vähensin myös puolet pakollisista ruotsin kursseista pois, sillä se oli mahdollista ollessani ilmaisutaidon lukiossa…

Minulla ei ole mitään ruotsinkieltä vastaan, päin vastoin se kuulostaa hyvin kauniilta. Mutta kuten kaikki muutkin vieraat asiat, se pelottaa minua. Voin mielelläni mennä ruotsin alkeiskurssille opettelemaan sanoja ja kielioppia, mutta en pysty tällä hetkellä suoriutumaan minulta vaadittavista tehtävistä koulussa ruotsin tunneilla. Sanastoa ja pokkaa ei ole. 

Minulla ei ole minkäänlaista pohjaa ruotsin puhumiseen tai kirjoittamiseen. En osaa edes kieliopin perusteita sillä ne ovat unohtuneet jo aikoja sitten. Lukion toisen luokan jälkeen en ole joutunut käyttämään ruotsia kuin kerran. Silloin minun piti laulaa ruotsiksi laulu, mutta koska panikoin niin pahasti että olin pyörtyä lavalla laulunopettajani päästivät minut pälkähästä. 

Joten… Nyt kun eteeni tulee tilanne jossa minun on TUOTTETTAVA kirjallista JA suullista ruotsia…. I think I’m gonna die. 

Vaihtoehtonani on joko printata wikipediasta tekstiä ja lukea se suoraan paperista, tai turvautua google translateriin ja opetella lauseita ulkoa kuten näyttelijä. Vielä en tiedä mikä tulee olemaan lopullinen toteuttamistapani, mutta aika huonolta näyttää. 

 

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: | Kommentoi

From Helsinki with Love Part 4: Kiasma The Museum of Contemporary Art

Taide antaa vapauksia rikkoa rajoja, rakastua, tulkita ja vihastua. Kiasmassa pääsee kokemaan juuri noita asioita. Jo 15-vuotias Kiasma jaksaa yllättää yhä edelleen ja ainakin itse koen, että jokainen käynti museossa avartaa aina lisää.

KuvaRakastan Kiasman aulan kaarevia muotoja! Amerikkalaisen Steven Hollin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1998 tuoden nykytaiteen aivan Helsingin keskustaan.

KuvaKuva Kiasmasta nähtynä Musiikkitalon portailta.

Kuva

Kuva

Kuva

Hug by Tiia Ketara. Pidin lasi- ja muovihelmistä kootusta teoksesta kovasti.

KuvaNykytaiteen kuuluu keskimääräisesti hämmentää, mutta minusta tämä kuva oli varsin osuva vertauskuva.

KuvaTouch me/FInd me teos by Miroslaw Balka. Materials used: walls and heating cables.. Tyhjä huone tuntui aluksi hämmentävältä ja kylmältä. Etsivä kuitenkin löysi seinien pinnoilta lämpöä ja turvaa. Kaikkian täällä Pohjolassa kaivataan lempee (eiku siis lämpöö…)!

KuvaRuotsalaisen Jacob Dahlgrenin videoteos vaikutti ensiksi pelottavalta ja ahdistavalta, kunnes luin teoksen esittelytekstin. Video oli saanut inspiraationsa taiteilijan omistamista raitapaidoista! Kuinka suloista ja ihanaa! Tiedon myötä teos muuttui hetkessä kodikkaaksi ja suloiseksi ❤

KuvaSaman taiteilijan toinen teos ”The wonderful world of abstraction” sulatti myös sydämeni. Teos joka on visuaalisesti miellyttävä ja joka tuntuu myös yhtä miellyttävältä kosketettaessa ja kokiessa on täydellinen ❤ Teokseen saattoi sukeltaa sisälle kokemaan miltä abstraktius tuntuu. Suosittelen lämpöisesti!

KuvaInside the world of wonderful abstraction<3

KuvaMieltäni liikutti kovin uhkarohkeiden sormien matka yli töölöläiskadun. Sähköjohtojen päällä tasapainottelevat sormet olivat hyvin puhuttelevat. Teoksen nimi oli ”Hand on wire” ja sen luonut taiteilija on Thomas Westphal.

KuvaPeileistä koostuvan, pirstaloituneen seinän ideana oli kuvata kommunikaation ja töisten kulttuurien ymmärtämisen vaikeutta.

KuvaYmmärtämisestä kertoi myös teos jossa luki sokeiden kirjoituksella ”Hello” 🙂

KuvaIso teos oli sekä mahtava että pelottava. Mustaa installaatiota voi mukauttaa esitystilan koon mukaan.

KuvaMenkää Kiasmaan kokemaan ja ihmettelemään! Lähtiessänne muistakaan painaa kätenne vieraskirjaan ja jättää vierailijatarranne eteisen peiliin! 🙂

Kuva

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: | Kommentoi

Japan part 3: Weird and wordeful restaurants!

IMG_9583Täällä riittää väriä ja räiskettä ravintoloiden ulkoasujen suhteen. Suomessa vastaavat koristeet on varmaan kielletty jo vuosia sitten, jos nyt suomalaisten kantti edes kestäisi vastaavien rakennuttamista.

IMG_9552 IMG_9557

Minusta on ihanaa kuinka värikkäitä japanilaisten ravintolat ovat! Täällä kaikki luovat oman näköisensä ravintolan jonka on tarkoitus houkutella asiakkaita. Mitä mielenkiintoisempia viritelmiä löytyi….

IMG_9553

Mustekalalla varustettu ständi myy japanilaisten suurta herkkua; takoyakia eli paistettuja mustekalapalleroita. Tarkoituksena olisi maistaa niitä matkan aikana.

IMG_9577

Kyllä… Se on vene ja uskon että ilta-aikaan se saa myös valaistuksen…

IMG_9559

…..Valtava lohikärmes….

IMG_9564

Tältä näyttää perinteinen japanilainen ravintola; sekavaa, värikäistä ja kotoisaa. 🙂

IMG_9562

Aijemmassa postauksessa kerroin kissakahvilasta, törmäsimme Saaran kanssa Nambassa PÖLLÖKAHVILAAN. En välttämättä uskaltaisi syödä tai juoda siellä 😀

IMG_9578

Fugu eli pallokala on suuri japanilainen herkku. Kyseisen kalan ongelma tosin on, että millinkin väärin leikattuna se on tappavan myrkyllinen. Kokkien täytyy ennen asiakkaille tarjoilemista itse maistaa kalaa, ettei hän ainakaan tapa asiakkaita. Huh, jätän suosiolla välistä.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi